Kitten Club on kerho kissa rakkaille. Kerhoon ei saa tulla alle 8v. ja pitää olla KartanonKoskenKoulusta!! Tässä vähän tietoa kissanpennuista:

DNA-tutkimusten perusteella tutkijat ovat arvioineet, että villikissa kesytettiin kotieläimeksi Lähi-idän alueella. Laajemmassa mittakaavassa villikissojen kesyttäminen alkoi maanviljelyn alkamisen myötä. Kissat huomattiin hyödyllisiksi viljavarastoja tuhoavien hiirikantojen kurissa pitämisessä. Lopulta ihmisten seurassa kesyimmistä villikissoista alkoi jalostua kotieläimenä viihtyviä muotoja.^[17]

Ranskalaiset arkeologit ovat löytäneet Kyprokselta todisteita kissan kesyyntymisestä yli 9 500 vuotta sitten. Arkeologit löysivät kissan ja ihmisen luurangot samasta haudasta, mikä viittaa siihen, että kissaa on saatettu pitää kotieläimenä. Kissat eivät myöskään ole kotoperäinen laji Kyproksen saarella, joten luultavimmin ihmiset ovat tuoneet ne sinne.^[18]

Akseli Gallen-Kallela, Akka ja kissa, 1885.

Kissat mytologiassa

Egyptin mytologiasta löytyy runsaasti viittauksia kissoihin. Kissoja esittävää taidetta ja kissojen muumioituneita jäänteitä on löydetty 4 000 vuoden takaa.^[18] Kissoja pidettiin kotieläiminä, ja ne olivat myös hedelmällisyyden symboli.^[19] Muinaisessa Egyptissä kissan tappamisesta sai kuolemantuomion.^[20]

Muinaisskandinaavisen proosa-Eddan mukaan hedelmällisyyden jumalatar Freija matkusti vankkureilla, joita vetivät kissat. Niillä hän matkusti muun muassa Balderin hautajaisiin.

Kissat kuvataiteissa

Kissa on ollut vuosituhansien ajan suosittu aihe. Sitä on käytetty muun muassa noituuden vertauskuvana noidan luudan päällä istumassa. Erityisesti mustaa kissaa pidettiin noidan kätyrinä.

Kissa tuotantoeläimenä

Kissan lihaa on aikaisemmin Suomessa käytetty kalastuksessa syöttinä, ja se on ollut erityisen suosittua sitkeytensä vuoksi rapumertojen syöttilihana.^[21]Kiinalaisessa keittiössä kissan lihaa puolestaan käytetään paikoin edelleen, vaikka viime vuosina kissan syömisestä on kuitenkin tullut sosiaalisesti arveluttavaa monille, erityisesti länsimaistuneille keskiluokkaisille kiinalaisille.^[22]

Kissan turkkia on käytetty karvalakkien ja talvikäsineiden tekoon. Kissannahkaa on käytetty reumapeitteisiin ja käytetään Keski-Euroopassa edelleen, joskin tuotantotapojen inhimillisyydestä on esitetty epäilyksiä.^[23]EU:n säännökset kieltävät kissannahan tuomisen, ja Suomessa sen kauppaaminen on kielletty.^[24]

Yleisempiä kissojen vaivoja ovat korvapunkit ja sisäloiset. Korvapunkkitartunnan saanut kissa raapii korviansa tiheään, jopa verille, ja saattaa esimerkiksi heilutella päätään. Korvakäytävässä on tummaa kahvinpurun näköistä punkin eritettä. Hoitona eläinlääkäri puhdistaa korvat ja antaa lääkereseptin tai antaa lääkkeen pistoksena. Korvapunkkien häätöön saa myös ilman reseptiä apteekista korvatippoja. Jos perheen jollain kissalla tai koiralla todetaan korvapunkki, on erittäin todennäköistä, että se on tarttunut myös perheen muihin eläimiin.

Varsinkin ulkoilevilla kissoilla ovat sisäloiset puolestaan yleisiä. Niitä ovat heisimadot, suolinkaiset sekä hakamadot. Keski-Euroopan alueella esiintyy lisäksi sydänmatoa, mutta Suomessa se on erittäin harvinainen. Ne voivat aiheuttaa kissalle oksentelua, vatsan turpoamista, ruokahalun lisääntymistä tai vähenemistä ja turkin kunnon huonontumista. Hoitona on säännöllinen madotus apteekista saatavilla käsikauppamatolääkkeillä tai eläinlääkärillä pistoksena annettava matolääkitys. Jos matoja on, tulisi madotus uusia kahden viikon päästä ensimmäisestä madotuksesta. Matolääkkeet tehoavat ainoastaan aikuisiin loisiin, joten sisäloisista ei voi päästä koskaan täysin eroon, jonka vuoksi matolääkitys tulisi uusia säännöllisin väliajoin. Ulkoilevat kissat on hyvä madottaa useita kertoja vuodessa, sisäkissatkin muutaman kerran vuodessa. Leveää heisimatoa eli lapamatoa kissa voi saada raa'asta järvikalasta, ja se vaatii kahdeksankertaisen annoksen matolääkettä muihin heisimatoihin nähden.

Luonnossa liikkuviin kissoihin saattaa tarttua myös puutiainen, mutta punkista ei sinänsä ole kissalle haittaa, sillä kissalla ei ole tavattu oireita borrelioosista, jota punkit levittävät.^[9]

Kissanpentu on lihansyöjä. Lihasta saa muun muassa tauriinia, joka on välttämätöntä kissalle. Sitä ei saa riittävästi kasveista eikä kalasta. Kissanpentu pystyy käyttämään rasvaa energiakseen tehokkaammin kuin ihminen, eikä korkeakaan rasvaprosentti ole kissalle haitaksi. Kissa saa pienriistalla eläessään lähes kaiken tarvitsemansa veden ravinnostaan. Esimerkiksi hiiressä on vettä noin 70 prosenttia sen painosta.

Terve kissa osaa säädellä syömistään eikä liho ylensyönnin takia, paitsi jos se syö ajankulukseen virikkeettömässä ympäristössä tai on herkkä lihomaan steriloinnista johtuvien hormonimuutosten seurauksena. Kissaa voi pitää lihavana, ellei sen kylkiluita tunne kyljestä tunnusteltaessa tai sivulta päin katsottaessa ei voi erottaa kissalle ominaista tiimalasin muotoa. Vapaasti ulkoilevan kissan turkki on kuitenkin niin paksu, että tiimalasin muotoa ei näy.

Kissan ruumiinlämpö on noin 38–38,5 astetta, ja sen syke on noin 120–170.^[4] Kotikissan vartalo on suhteellisen pieni, se on korkeintaan 80 cm pitkä ja 30 cm korkea.

Kissan silmä kirkkaassa valossa, pupilli viiruna.

Kissan kuulo- ja hajuaisti ovat huomattavasti ihmisen aisteja tarkemmat, mutta makuaisti on heikompi. Kissa ei näe täysin pimeässä, mutta kissan silmän verkkokalvolla on valoa heijastava alue (Tapetum lucidum), joka heijastaa valoa ja parantaa siten hämäränäköä. Kissan näkö on pimeässä noin kuusi kertaa parempi kuin ihmisen. Kissa näkee myös värejä, mutta ei yhtä kirkkaina kuin ihminen. Kissa näkee yöllä pienetkin liikkeet paremmin kuin ihminen päivällä. Kissa hyödyntää sopeutumistaan yöhön ja saalistaa usein öisin. Kissalla on tarkka kuulo: se pystyy kuulemaan erittäin korkeat äänet. Korvat liikkuvat toisistaan riippumatta lähes joka suuntaan. Kissalla on notkea selkäranka ja kapea rinta ja lantio. Häntäänsä se käyttää tasapainoiluun ja tunteiden ilmaisuun.

Kissan tiineys- eli kantoaika on noin 59–70 vuorokautta, ja se synnyttää keskimäärin neljä pentua. Naaraan kantamisen huomaa varmimmin nisistä jo ennen vatsan pyöristymistä. Ne punoittavat ja muuttuvat kaksi viikkoa astutuksesta keitetyn riisinjyvän kokoisiksi. Tiineys voidaan todeta varmuudella ultraäänellä noin kolmannen tiineysviikon jälkeen. Röntgenkuvassa pennut näkyvät 40–50 vuorokauden jälkeen astutuksesta, jolloin luusto kovettuu. Raskaus on mahdollista keskeyttää eläinlääkärissä joko hormoneilla tai steriloinnilla eli kohdunpoistolla. Niin sanottu valeraskaus on mahdollinen, mutta harvinainen.

Kissa merkitsee reviiriä hankaamalla ihmisiä ja paikkoja. Kissan suupielissä sijaitsevat hajurauhaset, joista erittyvä aine, feromoni, on kissan keino merkitä sen reviiri, eli kun kissa puskee ihmistä sen tarkoituksena on merkitä ihminen ”omaisuudekseen”. Kissalla sijaitsee hajuelimiä myös korvien, kaulan ja niskan seutuvilla sekä polkuanturoissa. Tassuista jää hajujälki aina kun kissa raapii esimerkiksi puuta kynsiään teroittaessa.^[5] Anaalirauhasten avulla kissa jättää tuntomerkkinsä ulostaessa. Anaalirauhaset voivat joillakin aiheuttaa ongelmia, jos ne eivät tyhjene normaalisti ulosteen päälle. Tällöin anaalirauhaset tulisi tyhjentää käsin, jotta ne eivät tulehtuisi ja aiheuttaisi kipua kissalle.

Maatiaiskissa.

Kissan pääkallo.

Paino

Kissat painavat yleensä 2,5–7 kilogrammaa. Jotkut kissarodut, kuten maine coon, voivat painaa yli 11 kiloa. Myös hyvin pienistä kissoista (alle 1,8 kg) on ilmoitettu.

Runko

Kissalla on 7 kaulanikamaa, kuten kaikilla nisäkkäillä, 13 selkänikamaa (ihmisillä on 12), seitsemän lannenikamaa (ihmisillä on viisi) sekä kolme ristiluuta muodostavaa ristinikamaa.

Hampaat

Kissojen hampaat vaihtuvat kerran elämässä, kuten ihmistenkin hampaat. Kissojen hampaat vaihtuvat alle vuoden tai yli vuoden ikäisenä riippuen siitä, kuinka paljon kissa hampaitaan käyttää. Kissan hampaat sopivat hyvin saaliseläinten raateluun.

Aistit

Kissan aistit soveltuvat hyvin saalistukseen. Kissoilla ovat erinomaiset kuulo-, näkö-, maku- ja tuntoreseptorit. Kissan näköaisti pimeässä on ensiluokkainen, mutta päivällä ala-arvoinen ihmiseen verrattuna. Kissoilla on neljätoista kertaa vahvempi hajuaisti kuin ihmisellä.^[6]

Ihmisillä ja kissoilla ovat samankaltaiset vaihteluvälit kuuloaistissa, mutta kissat voivat kuulla paljon korkeampia sävelkorkeuksia, yli 64 kilohertsiä, joka on 1,6 oktaavia korkeampi kuin ihmisellä ja jopa yhden oktaavin enemmän kuin koiralla.^[7] Yleisen harhaluulon mukaan kaikki valkoiset kissat ovat kuuroja, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Kuuroutta kuitenkin esiintyy varsinkin valkoisilla kissoilla, joiden toinen tai molemmat silmät ovat siniset. Kissoilla, joiden silmät ovat eriväriset, sinisen silmän puoleinen korva on yleensä kuuro. Vanhoilla kissoilla kuurous ilmenee vähitellen, ja sen voi havaita esimerkiksi kissan hämmentyneeltä vaikuttavasta ilmeestä.^[8]

Leikkaaminen

Uroskissat tulevat sukukypsiksi yleensä 6 kuukauden ikäisenä ja niiden virtsa alkaa haista vahvasti. Naaraskissat taas tulevat sukukypsiksi noin 4-12 kuukauden ikäisenä. Eläinyhdistys kehottaa että kissan pitäisi olla vähintään 6 kk ikäinen kun sillä teetetään pentuja. Kissan voi varhaissteriloida kuitenkin jo ennen luovutusikää.