Kissanpentu eli kesykissa tai kotikissa (Felis silvestris catus, joskus Felis catus) on villikissan (Felis silvestris) alalaji ja kissaeläimiin kuuluva kesy nisäkäs.

Kissoja on kesytetty ehkä jo heti maatalouteen siirtymisen jälkeen. Kissa ei ole pelkästään kotilemmikki, vaan maalla ja etenkin maatiloilla kissoista on hyötyä hiirien, rottien ja muiden tuholaisten pyydystäjinä. Kissat leikkivät mielellään, varsinkin nuorina, mutta harjoittelevat aikuisinakin leikkimällä saalistusta. Kissa on siisti eläin: se oppii helposti tekemään tarpeensa hiekkalaatikolle ja pitää itsensä puhtaana nuolemalla turkkinsa. Tyytyväisen kissan sanotaan kehräävän eli hyrisevän. Kissat voivat kehrätä myös hermostuneina, loukkaantumisen seurauksena tai esimerkiksi tappelun jälkeen alistumisen ja hyväntahtoisuuden merkiksi. Kissa voi oppia erilaisia temppuja kuten koirakin, esimerkiksi istumaan tai seisomaan takatassuillaan. Joskus tosin kissa saattaa hyvin tietää mitä siltä odotetaan, mutta valitsee itse toisin.[1]

Kissat elävät tavallisesti 15–20-vuotiaiksi, mutta hyvin hoidettuna ja asianmukaisesti ruokittuna yli 20 vuoden ikä ei ole poikkeuksellinen. Vanhimmaksi elänyt kissa oli kuollessaan tiettävästi 37-vuotias.[2] Leikatut kissat, etenkin urokset, elävät kauemmin kuin leikkaamattomat, jos ne ulkoilevat. Kaikki ulkoilevat kissat steriloidaan tai kastroidaan, jos halutaan välttää ei-toivottujen pentueiden syntyä.[3]

Kissalle voi allergisoitua, mikä johtuu sekä kissan syljestä että hilseestä, ei yleisen harhaluulon mukaisesti kissankarvoista. Lisäksi kissanhiekkaan lisätty hajuste saattaa aiheuttaa allergiaoireita.eli kesykissa tai kotikissa (Felis silvestris catus, joskus Felis catus) on villikissan (Felis silvestris) alalaji ja kissaeläimiin kuuluva kesy nisäkäs.

Kissoja on kesytetty ehkä jo heti maatalouteen siirtymisen jälkeen. Kissa ei ole pelkästään kotilemmikki, vaan maalla ja etenkin maatiloilla kissoista on hyötyä hiirien, rottien ja muiden tuholaisten pyydystäjinä. Kissat leikkivät mielellään, varsinkin nuorina, mutta harjoittelevat aikuisinakin leikkimällä saalistusta. Kissa on siisti eläin: se oppii helposti tekemään tarpeensa hiekkalaatikolle ja pitää itsensä puhtaana nuolemalla turkkinsa. Tyytyväisen kissan sanotaan kehräävän eli hyrisevän. Kissat voivat kehrätä myös hermostuneina, loukkaantumisen seurauksena tai esimerkiksi tappelun jälkeen alistumisen ja hyväntahtoisuuden merkiksi. Kissa voi oppia erilaisia temppuja kuten koirakin, esimerkiksi istumaan tai seisomaan takatassuillaan. Joskus tosin kissa saattaa hyvin tietää mitä siltä odotetaan, mutta valitsee itse toisin.[1]

Kissat elävät tavallisesti 15–20-vuotiaiksi, mutta hyvin hoidettuna ja asianmukaisesti ruokittuna yli 20 vuoden ikä ei ole poikkeuksellinen. Vanhimmaksi elänyt kissa oli kuollessaan tiettävästi 37-vuotias.[2] Leikatut kissat, etenkin urokset, elävät kauemmin kuin leikkaamattomat, jos ne ulkoilevat. Kaikki ulkoilevat kissat steriloidaan tai kastroidaan, jos halutaan välttää ei-toivottujen pentueiden syntyä.[3]

Kissalle voi allergisoitua, mikä johtuu sekä kissan syljestä että hilseestä, ei yleisen harhaluulon mukaisesti kissankarvoista. Lisäksi kissanhiekkaan lisätty hajuste saattaa aiheuttaa allergiaoireita.eli kesykissa tai kotikissa (Felis silvestris catus, joskus Felis catus) on villikissan (Felis silvestris) alalaji ja kissaeläimiin kuuluva kesy nisäkäs.

Kissoja on kesytetty ehkä jo heti maatalouteen siirtymisen jälkeen. Kissa ei ole pelkästään kotilemmikki, vaan maalla ja etenkin maatiloilla kissoista on hyötyä hiirien, rottien ja muiden tuholaisten pyydystäjinä. Kissat leikkivät mielellään, varsinkin nuorina, mutta harjoittelevat aikuisinakin leikkimällä saalistusta. Kissa on siisti eläin: se oppii helposti tekemään tarpeensa hiekkalaatikolle ja pitää itsensä puhtaana nuolemalla turkkinsa. Tyytyväisen kissan sanotaan kehräävän eli hyrisevän. Kissat voivat kehrätä myös hermostuneina, loukkaantumisen seurauksena tai esimerkiksi tappelun jälkeen alistumisen ja hyväntahtoisuuden merkiksi. Kissa voi oppia erilaisia temppuja kuten koirakin, esimerkiksi istumaan tai seisomaan takatassuillaan. Joskus tosin kissa saattaa hyvin tietää mitä siltä odotetaan, mutta valitsee itse toisin.[1]

Kissat elävät tavallisesti 15–20-vuotiaiksi, mutta hyvin hoidettuna ja asianmukaisesti ruokittuna yli 20 vuoden ikä ei ole poikkeuksellinen. Vanhimmaksi elänyt kissa oli kuollessaan tiettävästi 37-vuotias.[2] Leikatut kissat, etenkin urokset, elävät kauemmin kuin leikkaamattomat, jos ne ulkoilevat. Kaikki ulkoilevat kissat steriloidaan tai kastroidaan, jos halutaan välttää ei-toivottujen pentueiden syntyä.[3]

Kissalle voi allergisoitua, mikä johtuu sekä kissan syljestä että hilseestä, ei yleisen harhaluulon mukaisesti kissankarvoista. Lisäksi kissanhiekkaan lisätty hajuste saattaa aiheuttaa allergiaoireita.eli kesykissa tai kotikissa (Felis silvestris catus, joskus Felis catus) on villikissan (Felis silvestris) alalaji ja kissaeläimiin kuuluva kesy nisäkäs.

Kissoja on kesytetty ehkä jo heti maatalouteen siirtymisen jälkeen. Kissa ei ole pelkästään kotilemmikki, vaan maalla ja etenkin maatiloilla kissoista on hyötyä hiirien, rottien ja muiden tuholaisten pyydystäjinä. Kissat leikkivät mielellään, varsinkin nuorina, mutta harjoittelevat aikuisinakin leikkimällä saalistusta. Kissa on siisti eläin: se oppii helposti tekemään tarpeensa hiekkalaatikolle ja pitää itsensä puhtaana nuolemalla turkkinsa. Tyytyväisen kissan sanotaan kehräävän eli hyrisevän. Kissat voivat kehrätä myös hermostuneina, loukkaantumisen seurauksena tai esimerkiksi tappelun jälkeen alistumisen ja hyväntahtoisuuden merkiksi. Kissa voi oppia erilaisia temppuja kuten koirakin, esimerkiksi istumaan tai seisomaan takatassuillaan. Joskus tosin kissa saattaa hyvin tietää mitä siltä odotetaan, mutta valitsee itse toisin.[1]

Kissat elävät tavallisesti 15–20-vuotiaiksi, mutta hyvin hoidettuna ja asianmukaisesti ruokittuna yli 20 vuoden ikä ei ole poikkeuksellinen. Vanhimmaksi elänyt kissa oli kuollessaan tiettävästi 37-vuotias.[2] Leikatut kissat, etenkin urokset, elävät kauemmin kuin leikkaamattomat, jos ne ulkoilevat. Kaikki ulkoilevat kissat steriloidaan tai kastroidaan, jos halutaan välttää ei-toivottujen pentueiden syntyä.[3]

Kissalle voi allergisoitua, mikä johtuu sekä kissan syljestä että hilseestä, ei yleisen harhaluulon mukaisesti kissankarvoista. Lisäksi kissanhiekkaan lisätty hajuste saattaa aiheuttaa allergiaoireita.eli kesykissa tai kotikissa (Felis silvestris catus, joskus Felis catus) on villikissan (Felis silvestris) alalaji ja kissaeläimiin kuuluva kesy nisäkäs.

Kissoja on kesytetty ehkä jo heti maatalouteen siirtymisen jälkeen. Kissa ei ole pelkästään kotilemmikki, vaan maalla ja etenkin maatiloilla kissoista on hyötyä hiirien, rottien ja muiden tuholaisten pyydystäjinä. Kissat leikkivät mielellään, varsinkin nuorina, mutta harjoittelevat aikuisinakin leikkimällä saalistusta. Kissa on siisti eläin: se oppii helposti tekemään tarpeensa hiekkalaatikolle ja pitää itsensä puhtaana nuolemalla turkkinsa. Tyytyväisen kissan sanotaan kehräävän eli hyrisevän. Kissat voivat kehrätä myös hermostuneina, loukkaantumisen seurauksena tai esimerkiksi tappelun jälkeen alistumisen ja hyväntahtoisuuden merkiksi. Kissa voi oppia erilaisia temppuja kuten koirakin, esimerkiksi istumaan tai seisomaan takatassuillaan. Joskus tosin kissa saattaa hyvin tietää mitä siltä odotetaan, mutta valitsee itse toisin.[1]

Kissat elävät tavallisesti 15–20-vuotiaiksi, mutta hyvin hoidettuna ja asianmukaisesti ruokittuna yli 20 vuoden ikä ei ole poikkeuksellinen. Vanhimmaksi elänyt kissa oli kuollessaan tiettävästi 37-vuotias.[2] Leikatut kissat, etenkin urokset, elävät kauemmin kuin leikkaamattomat, jos ne ulkoilevat. Kaikki ulkoilevat kissat steriloidaan tai kastroidaan, jos halutaan välttää ei-toivottujen pentueiden syntyä.[3]

Kissalle voi allergisoitua, mikä johtuu sekä kissan syljestä että hilseestä, ei yleisen harhaluulon mukaisesti kissankarvoista. Lisäksi kissanhiekkaan lisätty hajuste saattaa aiheuttaa allergiaoireita.